Perinteinen uudenvuodenaaton 10 km:n juoksu pinkaistiin Crevillenten kapeilla ja mäkisillä kujilla lämpimässä säässä auringonlaskun aikoihin tiistai-iltana.
Kisajännitys alkaa viimeistään siinä vaiheessa, kun varusteita vaihdetaan.
Muutama porukastamme ehti jo lähteä juoksupaikalle ja loput poseeraavatkin sitten tässä.Tunnelma lähtöpaikalla oli tiivis. Juoksijoita oli vieri vieressä lähdössä matkaan eikä alkava illan viileys päässyt yllättämään ihmisten lämmittäessä toisiaan. Pitkältä tuntuvan odottelun jälkeen väki pääsi lopulta matkaan.
Helena vauhdissa:
Retu Gopro otsassaan kuvailee välillä illan tapahtumia:
Alpo (705) on tullut jo maaliin:
Pian auringonlaskun jälkeen oli hämärä ja viimeiset kilometrit juostiin jo aika pimeässä.Tulenhan sieltä maaliin lopulta minäkin aikaan 58:23:
Myöhemmin aattoiltana kokoonnuimme Sarin ja Peten luo isolla porukalla odottamaan vuoden vaihtumista. Miesväki meni heti aluksi ”ulkosaunaan”, joka lämpesi polttopuilla. Sari oli loihtinut herkullisen aterian ja kirjoittanut uskomattoman kauniin ja mukaansa tempaavan joulutarinan, jonka Pete kertoi eläytyen tarinan käänteisiin. Tuntui kuin itse olisi kärpäsenä katossa seuraamassa Korvatunturin väen touhuja ja joulupukkia, jota lopulta avustivat myös itämaan tietäjät. Espanjassahan joululahjat annetaan vasta loppiaisena. Yöllä kiipesimme katolle seuraamaan ilotulitusta ja lentäviä lyhtyjä ja nostelemaan cavamaljoja.
Uudenvuodenpäivänä läksimme muutaman hengen voimin Lo Pagánin rantaan ihailemaan maisemia ja syömään lounasta.
Vasemmalla suola-allas, jossa voi myös uida.