Kotona

Kotimatka Torreviejasta tai tarkemmin sanottuna Orihuela Costalta sujui suuremmitta kommelluksitta. Kuopioon saavuttiin tänään noin yhdeltä iltapäivällä. Maanantaina ajettiin Orangeeen rapiat 1000 km. Tiistaina yövyttiin Strasbourgissa ja keskiviikkoiltana kymmenen jälkeen saavuimme Travemündeen Finnlinesin satamaan. Kolmantena ajopäivänä takapenkkiläisillä oli jonkin verran matkaväsymystä, jota osattiin jo vähän odottaakin. Sauna ja porealtaassa rentoutuminen merinäkymin sekä vilvoittelu aurinkokannella teki eetvarttia 🙂 Tänä aamuna saavuimme Helsinkiin ja aamu valkeni tuttuun tyyliin aurinkoisena, joten ei tullut heti alkuun vieroitusoireita 😉 Sää täällä Kuopiossa on nyt vähän samanlainen kuin esim. Madridissa tai Valladolidissa talvella. Paluumatkalla ajettavaa kertyi noin 2900 km eli autossa matkattiin noin 29 tuntia. Sama aika suunnilleen mikä menee lentäen Uuteen-Seelantiin.

Tämä oli tämän blogin viimeinen päivitys. Suomen kesää odotellen.

Lähtötunnelmissa

Reissu kuin reissu, tapana on ollut tehdä liikunnallinen senhetkisen kunnon mukainen loppulenkki. Tällä kertaa tämä tuli hoidettua hyvissä ajoin ennen paluumatkaa, toissa päivänä perjantaina. Reitti oli sama kuin kotirataultrassa tammikuun lopussa.

loppulenkki

Kovin kummoisiin suorituksiin ei enää pysty, kävely- ja hölkkälenkki meni kuitenkin rivakammin kuin tammikuussa: 26 km ja aikaa rapiat kolme tuntia. Toista se oli joskus nuorempana.

autopesu

Espanjan pölyt pyyhitään jaloista huomenna, autosta pyyhittiin tänään.

vera_ja_palmut

Vera ihaili maisemia parvekkeen kaiteella pari päivää sitten. Kotona odottaa parvekkeen vierellä palmujen sijaan koivut. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.

Paluumatkalle

Aika aikaa kutakin. Tämä reissu alkaa olla lopuillaan ja paluumatka on kohta edessä. Viikon päästä maanantaiaamuna auton nokka kääntyy kohti Suomea.
Sää on ollut tämän vajaan viiden kuukauden ajan hyvin poutainen ja aurinkoinen, sadepäivä on ollut vain muutama. Viilein ajanjakso osui marras-joulukuulle. Nyt lämpötila on päivällä parikymmentä astetta paljon useammin kuin vielä vuodenvaihteen tienoilla. Päivä on pidentynyt pari-kolme tuntia.

Mitä jää kaipaamaan? Ainakin aurinkoisia kelejä, halpoja ja tuoreita vihanneksia, mehukkaita ja tuoreita appelsiinineja, oliiveja ja oliiviöljyä.
Espanja on maailman suurin oliviiöljyn tuottaja. Andalusiassa on enemmän kuin 100 miljoonaa oliivipuuta ja siellä olevassa Jaénin provinssissa tuotetaan enemmän oliiviöljyä kuin Kreikassa. Jaénsin yli 4500 km²:n oliivipuualue ollee maailman suurin ihmisen tekemä metsä.
Noin kahden ja puolen kilometrin säteellä löytyy ainakin kahdeksan erilaista ruokakauppaa (Dialprix, Jumerca Gama, Consum, Carrefour, Supercor, Lidl, Mercadona ja Al Campo). Lisäksi tällä alueella on ainakin Spar ja Masymas sekä lukuisa määrä muita pienempiä paikalliskauppoja ja kioskeja. Vaikkei hinnoissa olisi aina niin suurta eroa, valikoima- ja laatueroja tuotteissa ja tavaroissa löytyy. Suomessahan K- ja S-ketjut halitsevat 80 % päivittäistavarakaupasta eli käytännössä teet valinnan: ostaisiko tänään Pirkkaa vai Rainbow’ta.
Eipä täällä olut tai viinikään Suomen hinnoissa ole. Yksi syy on tietysti vero, joka on tällä viinille tasan nolla. Lisäksi Espanja on maailman kolmanneksi suurin viinintuottajamaa Ranskan ja Italian jälkeen.
Tee-se-itse-pesuhalleja saa ainakin Kuopiosta hakea kiven alta. Täällä niitä löytyy joka kulmilta.

appelsiinit

Näitä on tullut haettua markkinoilta ja popsittua ihan melkein urakalla.

Mitä ei niin kaipaa? Kylmiä kivilattioita talvisaikaan. Sisällä täytyy pitää villasukkia ja/tai sisäkenkiä, eikä ihan T-paitasillaan tarkene. Saunakin olisi hyvä olla olemassa.

Vieläkö tänne uudestaan? Jos historiaa ja tehtyjä matkoja katsoo, niin vastaus on todennäköisesti ei. Suurimpaan osaan matkakohteista on tullut tehtyä maksimissaan kaksi reissua. Käymättömiä paikkojakin olisi vielä vaikka kuinka. Saapas nähdä.

auringonottoa

Siiri ja Reeta auringonotossa tänään.

Viikko vielä pitää täällä kärvistellä 😉

Aamukävelyllä

Kävin tänä aamuna kävelyllä katsomassa auringonnousua meren rannalla. Idästä aurinko nousee – kuulemma. Eilen klo 18:09 oli täysikuu, joten pääsin seuraamaan kuun laskua samalla keikalla. Lähdin lenkille kuuden kieppeillä, jolloin oli vielä tyystin pimeää.

kuu_ja_lamput

Kitara, taivas ja tähdet – ei, vaan kuu ja kaksi katulamppua.

kuu_laskee

Kuu alkaa painua sijoilleen. Toiselta puolelta pitäisi kohta näkyä aurinko…

auringon_nousu

… sieltähän se kömpii klo 7:13. Näyttäisi siis siltä, että täysikuun aikaan aurinko ja kuu ovat vastakkaisilla puolilla maapalloa 🙄

haikasee

Eikä mene kuin tovi, niin häikäisee jo sen verran, että joutaa siitä lähtemään aamukahvin keittoon.

Valencia

Espanjassa on 17 itsehallintoaluetta ja Valencia on niistä yksi. Valencia taas jakautuu kolmeen maakuntaan, joita ovat Alicante, Valencia ja Castellón. Olemme viettäneet nämä viisi kuukautta Alicanten maakunnassa Valencian itsehallintoalueen eteläosassa liki Murcian itsehallintoalueen rajaa. Valencian itsehallintoalueen pääkaupunki on yli 800 000 asukkaan Valencia, joka on alun perin perustettu jo 138 eaa. roomalaiseksi siirtokunnaksi. Alueen viralliset kielet ovat espanja ja katalaani, jota paikallisesti kutsutaan valenciaksi. Katalaani on virallinen kieli Kataloniassa, Valenciassa, Baleaareilla ja Andorrassa. Sitä puhutaan myös osassa Espanjan Aragoniaa ja Murciaa, eteläisemmässä Ranskassa sekä Algheron kaupungissa Italian Sardiniassa.

Lyhyen tietoiskun jälkeen pääsemmekin omaan tarinaamme Valenciasta, jossa olimme kolme päivää alkuviikosta. Valenciassa on alkamassa 15.3. vuotuinen festivaalitapahtuma, Las Fallas, joka päättyy19.3. keskiyöllä puukehikoilla tuettujen, paperimassasta tehtyjen kookkaiden hahmojen polttamiseen. Koko maaliskuun alusta lähtien kaupungissa on monenlaisia tapahtumia kulkueineen ja esityksineen ja jokaisena päivänä kahden aikaan PÄIVÄLLÄ paukutellaan kaupungintalon edessä olevalla aukiolla ilotulitteita. Lasten ja aikuistenkin yhteisenä harrastuksena näyttää kaupungilla olevan jonkinlaisten kiinanpommien paukuttelu pitkin päivää ja voi sitä meteliä!

patsas

Tässä kootaan yhtä hahmoa useasta sadasta, jotka lopulta kuitenkin haihtuvat savuna ilmaan.

churreria

Churreria: churros, porras, buñuelos. Buñuelo on kuin meidän munkkirinkeli, churro muistuttaa vähän hevosenkenkää ja porra on pötkömäinen. Kaikki ovat siis eri tyyppisiä öljyssä keitettyjä leivonnaisia, joita myydään churreriassa.

postitalo

Valenciassa on pieni, sokkeloinen vanhakaupunki elävine ja kapeine kujineen, mutta läpi kulkee myös joitain isompiakin katuja, kuten vanhan postitalon edestä.

harkataisteluareena

Härkätaisteluareena – eipä tullut jostain syystä käytyä

Kaupungin läpi kulkee noin yhdeksän kilometrin pituinen keskuspuisto, josta löytyy esim. pallokenttiä, vesialueita, lastenpuistoja yms. Puisto on lenkkeilijöiden ja pyöräilijöiden paratiisi, ja monenlaista tossunkuluttajaa siellä näkyi vilistävän yhtenään, allekirjoittanut mukaan lukien. Onneksi mukaan tuli pakattua lenkkivarusteetkin ;).

sillan_alustaa_metroa-aseman_kohdalla

Puiston yli kulkeva silta, joka on myös huoliteltu alapuolelta. Maan alla on metrolinja ja -asema, johon kuvassa näkyvät vinoneliön näköiset ilmaputket (ja valoputket?) johtavat.

Keskuspuiston toisessa päässä on mahtava Ciudad de las Artes y las Ciencias -kompleksi eli Valencian tiede- ja taidekeskus. Alueelta löytyy mm. valtamerikeskus ja IMAX-elokuvateatteri ja kaikkea siltä väliltä. Ohessa muutamia kuvia näistä erikoisista rakennuksista.

oopperatalo

Palau de les Artes Reina Sofía -rakennus on oopperatalo, jota suurempi kapasiteetiltaan on vain Sydneyn oopperatalo.

imax-teatteri

Takana oopperatalo ja edessä pienempi rakennus on Hemisfèric, jossa on mm. planetaario ja IMAX-elokuvateatteri.

museo

Museo de las Ciencias Princípe Felipe -rakennus on pääasiallisesti museo- ja näyttelykäytössä.

silta

Vasemmalla Agora ja oikealla on museo. Keskellä kulkee tie ja puiston ylittävä silta, jossa autoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat kulkevat omilla kaistoillaan. Jalkakäytävän molemmilla puolilla on auto- ja pyörätie (pyörätiet jalkakäytävän vieressä). Agorassa järjestetään kokouksia, konferensseja, konsertteja ja jopa tenniskilpailuja.

rantabulevardia

Rantapaseolla väylää riittää – ja ravintoloita.

aallonmurtaja

Aallonmurtajan oikealle puolelle kiviin on kirjoitettu rakkaudentunnustuksia.

… ja paellahan on keksitty Valenciassa!

Lähipalvelut

Asuipa missä päin tahansa tällä alueella, niin kohtuullisen läheltä löytyy ainakin jonkinlainen kauppa ja ravintola – niin myös meidän asunnon kulmilta. Ihan kivenheiton päässä on lähin kaupallinen keskus, josta löytyy mm. ruokakauppa (Jumerca Gama), muutama ravintola, kampaamo, rautakauppa ja kiinalaisten pitämä sekatavarakauppa. Ruokakaupassa on iso liha- ja juustotiski ja valikoimaan kuuluu mm. Abba-silliä. Jumercan lisäksi kauppakeskuksessa on ilmeisesti puolaisten pitämä pikkukauppa (kioski), joka on auki ympäri vuorokauden.

kauppakeskus

Kauppakeskus on kuvassa taempana oleva ruskea kompleksi. Kuva on otettu meidän kerrostalon katolta.

rautakauppa

Viime tiistaina yksi auto ajoi rautakaupan lisäsiivestä sankojen kohdalta puoliksi kaupan puolelle. Mitään vakavampaa ei tannut kuitenkaan tulla. Asiaa selviteltiin parin poliisipartion ja yhden ambulanssin voimin. Korjaustarvikkeet ja työkalut kaupan korjaamiseksi löytyivät läheltä 😉

Lo Pagánilla

Tänään aamulla käytiin kävelemässä  San Pedro del Pinatarin rannikolla, Lo Pagánin niemellä. Tämän ja La Manga -nimen väliin jää Mar Menorin järvi, joka on Euroopan suurin suolajärvi. Lo Pagánin rannalla voi ottaa myös mutakylpyjä.

tuulimyllylta_mantereelle

Tässä ollaan noin puolivälissä matkaa.

tuulimylly

Puoliväin krouvissa on vanha tuulimylly.

la_mangan_karki

Niemen kärjessä, jonne on matkaa noin 4,5 km. La Mangan niemen kärjessä olevat kerrostalot näkyvät hyvin.

paallystetty_osuus

Päällystettyä ja leveämpää baanaa on noin kilometrin verran.

flamingot

Flamingot viihtyvät suola-altaissa.

riti_ja_palmu

Lähtö- ja päätepiste. Palmun takaa voi hakea varjoa 😉

Kissanäyttelyssä Valladolidissa

Viime lauantaina läksimme koko porukan voimin ajelemaan kohti Valladolidia, joka sijaitsee Madridista n. 200 km luoteeseen päin. Tiellä näkyi kaulaliinoista päätellen Elchen jalkapallojoukkueen kannattajia autoissaan matkaten katsomaan Real Madridin ja Elchen peliä. Real Madridhan sen pelin oli sitten voittanut 3-0 TV-uutisten mukaan.
Kuljimme lähes Madridin keskustan läpi kehätie 30:a, mutta eihän kaupunkia näkynyt ollenkaan, kun liikuimme tunnelien läpi toiselle puolelle kaupunkia. Matka jatkui pian ylöspäin ja lopulta vuoren läpi lumirajan tuntumaan vähäksi aikaa. Lähes 700 kilometrin matkalla maasto ehti vaihtua välillä karuihin, välillä uljaisiin, välillä vehreisiin ja välillä peltomaisemiin. Maanviljelijät olivat peltotöissä kuka karhitsemassa peltoaan, kuka saksimassa viiniköynnöksiään, kuka kaitsemassa karjaansa. Lämpötilakin oli matkan aikana tippunut vähintään kymmenen astetta, ja Valladolidissa se oli sunnuntaiaamuna pakkasen puolellakin.

lasit_huurussa

Jääkaavinta tarvittiin aamulla.

Sunnuntaiaamuna menimme Veran kanssa kissanäyttelypaikalle paikalliseen messukeskukseen, jossa oli samaan aikaan monenlaisia muitakin näyttelyitä, mm. koira-, kukko- ja kana-, kyyhkys-, undulaatti- ja kaninäyttelyitä. Olipa paikalla ollut chinchillojakin ja yleisöäkin viikonlopun aikana 29 000 henkeä paikallisen lehden mukaan.

kukko

Onpa kukolla kauniit saappaat

koiranayttelyhalli

Yleisöä ei vielä ole saapunut koiranäyttelyhalliin. Vaikka tilaa näyttää olevan vielä aamulla vaikka muille jakaa, käytävät olivat tupaten täynnä yleisöstä päivän aikana.

kissanayttelyhalli

Kissanäyttelyhalli. Vera sai paljon huomiota osakseen ja käyntikortit tekivät kauppansa. Kuvassa oikealla mies näkyy kuvaavan Veraa häkin läpi.

Jan_ja_Kristiina

Ranskalainen Yan Roca Folch ja suomalainen Kristiina Rautio paneelissa (loppukilpailussa) pistämässä itämaisia kissoja paremmuusjärjestykseen. Yanin, vanhan tuttavan kissanäyttelyvuosiltamme niin koti- kuin ulkomailtakin, kanssa vaihdoimme päivän aikana muutaman sanan.

Vera_ykkonen

Lopussa “kiitos” seisoo: Vera Best in Show kolmoskategorian kastraattinaaraissa.

Maailma on pieni, kun näyttelypaikalle sattui tulemaan pari suomalaista (kuopiolaista!) käymään Fuengirolasta. Löysimme heti yhteisen sävelen ja yhteisiä tuttujakin!

Maanantain ehdimme vielä katsella sateista Valladolidin kaupunkiakin, joka oli siisti ja kaunis keskiaikaisine rakennuksineen. Joen varrella kulki polkuja ja pitkä kevyen liikenteen katu, jossa kulki ihmisiä vauvasta vaariin ja lenkkeilijöitäkin oli paljon. Kaupungissa on paljon nuoria aikuisia monenlaisten opinahjojen vuoksi.

levea_silta

Meikäläinen seisoo yhdellä monista joen ylittävistä silloista. Kevyen liikenteen väylät ovat kaupungissa leveitä niin kuin kuvasta näkyy.

puu_erkkerit

Erikoisia erkkereitä

katedraali

Pyhän Paavalin (San Pablo) katedraali

karelia

Myydään täällä näköjään Karelia-parkettiakin.

Sää oli maanantaina sateinen ja kalsea, joten jouduimme välillä lämmittelemään paikallisissa kuppiloissa maistelemassa paikallisia Ribera del Dueron viinejä.

Tiistaina ajoimme lähes samaa reittiä takaisin Torreviejaan. Madridin kiersimme kehätie 50:n kautta ja ajoimme myös Jarmon työnantajan Madridin toimiston ohi. Jarmo on kuulemma käynyt joskus tuossa toimistossa.

Suomalaisella viinitilalla

Viime viikonloppuna pakkasimme Citroëniin kahdeksan henkeä (puolet niistä kissoja) kyytiin ja suuntasimme kohti suomalaista La Molinetan viinitilaa Jumillaan Murcian alueelle. Tästä meidän Jumilla III:sta  Murcian Jumillaan matkaa on noin puolitoista tuntia autolla. Tilan Facebook-sivut.
paasisaankaynti
Talon pääsisäänkäynti

Jumillan alueella viljellään pääasiassa Monastrell-rypälettä, joka kestää karujakin olosuhteita, ja todella karun näköistä siellä tähän vuodenaikaan onkin.

maisema

La Molinetan viinitila sijaitsee n. 640 metriä merenpinnan yläpuolella.

juurakko

Viiniköynnökset on saksittu syksyllä lyhyiksi ja ovat nyt siis “talviteloillaan”

oliivi_ja_mantelipuut

Tilalla viljellään viinirypäleiden lisäksi myös manteleita (takana) ja oliiveja (edustalla).

Jarmo

Näyttää kuin Jarmo olisi kärryssä, mutta oikeasti on kärryn takana aidalla. Kuva: Hillevi

Tilan_koirat

Tilan koirat paistattelevat päivää oven vieressä. Kuva: Hillevi

punaviini

Suomalaisella tilalla kun ollaan, niin talosta löytyy myös suomalaisen kirvesmiehen tekemä sauna. Harvia-kiuas lämpiää kuivilla viiniköynnösten pätkillä ja kylpyhuoneen seiniä koristivat kuivatut vastat. Saunan lämpiämistä odotellessa nautimme tapaksia ja tilan viiniä.
Saunan jälkeen pääsimme syömään päivällistä ja maistelemaan talon muita viinejä. Jutustelimme samalla isäntäväen kanssa tilan ja alueen asioista sekä heidän päätymisestään viinitilalle.

Alfredo

Alfredo viihdytti meitä laulamalla ja soittamalla tuttuja sävelmiä.

Myöhemmin illalla tilalle tuli muitakin vieraita – ja suoraan Suomen Turusta, mutta me siirryimme siinä vaiheessa yöpuulle omiin huoneisiimme.

Tyttöjen kanssa pyöräilemässä

Hillevi ja Santtu Pietarsaaresta ovat asustaneet naapurustossamme parisen viikkoa. Onneksi vierailumme Hansin ja Rosan luo sattui juuri ennen tyttöjen tuloa ja saimme tietää heillä olevan pari ylimääräistä polkupyörää. Niinpä Hillevi ja Santtu ottivat ruotsalaisten pyörät vuokralle, ja tässä on nyt pyöräilty lähiseuduilla meikäläisen opastuksella ja Hillevin kuvaamana.

Appelsiinit

Kanavalla

Täällä pyöräillään kanavan reunassa hedelmäpuiden katveessa, 20 km.

Mantelipuut

Takana näkyy suolajärvi ja välissä valkoisesta vaaleanpunaisen eri sävyihin vaihtelevat mantelipuiden kukat.

En_syo

Kas, vanhoja manteleita РEn varmasti sy̦!

Suolajarven_kierroksella

Suolajärven kierros 30 km.

Suolaa

Suolaa, suolaa – enemmän suolaa!

Radan_pohjaa

Pyöräily sujuu hyvin entisen junanradan pohjaa pitkin.

Rantakierrokselle

Rantakierrokselle lähdössä

Rantaa

Meren_selkaaIloiset

Hyvin tarkeni pyöräillä ja lopulta syödä lounasta Nautiluksen terassilla meren rannalla viime perjantaina. Yhteiset pyöräretkemme loppuvatkin tällä viikolla, kun tytöt suuntaavat kulkunsa kohti Pohjolaa torstaina.